Sää ja mää oppimateriaali yläkouluikäisille

Monialainen oppimateriaali yläkouluille

Sää ja mää on monialainen, ensisijaisesti yläkouluille suunnattu oppimiskokonaisuus, jossa pohditaan sään ja ihmisen vuorovaikutusta sekä ilmaston muuttumista. Oppimateriaalissa säätä lähestytään arkisten kokemusten, ilmastonmuutosta koskevan tiedon sekä historian ja arkeologian kautta. Kokonaisuus tarjoaa opettajille valmiin opetuspaketin sään ja ilmaston käsittelemiseen.

Oppimiskokonaisuuden tavoitteena on lisätä oppilaiden ymmärrystä ilmaston vaikutuksista ympäristöön ja toisaalta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Kokonaisuuden kautta sää hahmottuu sekä fysikaalisena ilmiönä että historiallisena jatkumona. Tehtävät kiinnittävät huomion sään merkityksiin omassa elämässä ja auttavat hahmottamaan oppilaiden omia vaikutusmahdollisuuksia ja roolia suhteessa ilmastonmuutokseen.

Oppimateriaali on syntynyt Aboa Vetus Ars Nova -museon ja kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonian yhteishankkeessa Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt. Tämä opetusmateriaali on koottu hankkeessa saatujen kokemusten ja mukana olleilta opettajilta kerätyn palautteen pohjalta.

OPEN ILMASTO-OPAS

ILMASTO-OPAS

ELLAN EVÄÄT –VIDEOSARJA

Miten materiaalia käytetään?

Oppimateriaali koostuu kolmesta tehtäväkokonaisuudesta: 1) Sää ja ilmasto, 2) Sää ennen ja nyt sekä 3) Ilmastonmuutos ja arki. Tehtäväkokonaisuudet on tarkoitettu suoritettavaksi tässä järjestyksessä, mutta tehtäviä voidaan hyödyntää myös yksittäin.

Jokaisen tehtäväpaketin esittelystä näet oppiaineet, joiden sisältöihin se ensisijaisesti soveltuu. Materiaali on rakennettu siten, että se olisi mahdollisimman notkeasti räätälöitävissä erilaisten oppiaineiden sekä myös oppiaineyhteistyön tarpeisiin. Opetusmateriaali sisältää perehtymis- ja ohjeistukset opettajalle sekä tehtävämateriaalit oppilaille.

Sää ja ilmasto -tehtävät soveltuvat ensisijaisesti maantieteen ja biologian sisältöihin, mutta toimivat hyvin pohjana Sää ja mää -kokonaisuuden toteuttamiselle myös osana historian, äidinkielen, yhteiskuntaopin, kotitalouden ja kuvaamataidon opetusta.

Sää ennen ja nyt -tehtäväpaketti soveltuu ensisijaisesti osaksi historian, biologian, maantieteen, äidinkielen ja kuvaamataidon opetusta.

Ilmastonmuutos ja arki -tehtäväpaketti soveltuu ennen kaikkea maantieteen, yhteiskuntaopin, kotitalouden ja kuvaamataidon sisältöihin.

Tehtäväkokonaisuudet

1. Sää ja ilmasto

maantiede, biologia

Tämä tehtäväpaketti toimii johdantona Sää ja mää -oppimiskokonaisuuteen. Tehtävä tutustuttaa sään, ilmaston ja ilmastonmuutoksen käsitteisiin ja antaa tarvittavat taustatiedot seuraavien tehtäväkokonaisuuksien ymmärtämiseen ja lähestymiseen. Osion tehtävät auttavat hahmottamaan sään ja ilmaston suhdetta sekä ymmärtämään ilmastonmuutosta paitsi fysikaalisena, myös yhteiskunnallisena ilmiönä.

Ensimmäisen tehtävän taustoitukseksi voidaan katsoa alla olevasta linkkimateriaalista löytyvä Sää ja ilmasto -video ja kolmannen tehtävän taustoitukseksi 1–2 alla olevasta linkkimateriaalista löytyvää, ilmastonmuutoksesta kertovaa videota.

Sää ja ilmasto

Ilmastonmuutoksen syyt ja seuraukset

Ilmastonmuutos Suomessa

Ilmastonmuutoksen riskit

Ilmastonmuutos on pirullinen ongelma

2. Sää ennen ja nyt

biologia, historia, maantiede, äidinkieli

Tässä tehtäväkokonaisuudessa tarkastellaan tapoja tutkia, millainen sää on joskus ollut. Säähistoriaa lähestytään luonnontieteellisten menetelmien ja säämuistiinpanojen avulla. Tehtävissä tarkastellaan sään ja ihmisen vuorovaikutusta ja pohditaan, miten sää on määrittänyt ihmisten elämää menneisyydessä ja toisaalta, miten se näkyy elämässämme nyt. Kokonaisuus tekee sään näkyväksi arjessamme, puheessamme ja ympärillämme.

Tehtäväkokonaisuudessa on kaksi vaihtoehtoista tehtäväpolkua: Säähistoriaa puissa ja Säämuistiinpanot. Voit valita näistä vain toisen tai tehdä molemmat. Molempia paketteja voidaan syventää valinnaisilla lisätehtävillä. Lisätehtäviä voidaan tarpeen mukaan soveltaa myös yksittäin.

SÄÄHISTORIAA PUISSA

Tehtävässä säätä tutkitaan puulustojen eli vuosirenkaiden avulla. Oppilaat pääsevät kokeillen tutustumaan luonnontieteelliseen menetelmään, jonka avulla voidaan tutkia puun ikää ja menneiden vuosien lämpötilanvaihteluita. Tehtävä tekee näkyväksi sään vaikutukset kasvillisuuteen ja antaa valmiuksia tarkastella sään vaikutuksia omassa ympäristössä. Tehtävä auttaa ymmärtämään paremmin menetelmiä, joilla menneisyyden säätä voidaan tutkia.

SÄÄMUISTIINPANOT

Tässä tehtävässä menneisyyden säähän tutustutaan vanhan sääpäiväkirjan avulla. Oppilaat pääsevät sukeltamaan vuoteen 1869 erään aikalaisen kirjoittamien muistiinpanojen avulla. Oppilaille avautuu näkymä menneisyyden ihmisen arkeen ja sääolosuhteiden elämälle asettamiin ehtoihin. Tehtävässä etsitään tekstistä tietoa ja pohditaan yhdessä sään vaikutuksia menneisyyden ihmisen elämään. Tehtävä auttaa hahmottamaan säätä pitkänä jatkumona sekä ymmärtämään sään ja ihmisen vuorovaikutusta.

3. Ilmastonmuutos ja arki

maantiede, yhteiskuntaoppi, kotitalous, kuvaamataito

Tässä kokonaisuudessa tarkastellaan arkielämän tasolla ihmisen vaikutusta ilmastoon. Tehtävissä tutustutaan kestävään kehitykseen sekä pohditaan arjen valintojen ja kuluttamisen kautta mahdollisuuksia hillitä ilmastonmuutosta. Tehtävät tekevät näkyväksi oppilaiden omia vaikuttamismahdollisuuksia ja haastavat ajattelemaan omaa toimijuutta suhteessa ilmastonmuutokseen.

Tehtäväkokonaisuus koostuu Arjen valintojen vaikutukset -tehtävästä sekä valinnaisesta lisätehtävästä: Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja,

ARJEN VALINTOJEN VAIKUTUKSET

Tässä tehtävässä tarkastellaan arjen kuluttamista suhteessa ilmastonmuutokseen ja tutustutaan käsitteisiin, kuten kiertotalous ja hiilijalanjälki. Tehtävissä pohditaan, minkälaisia ilmastovaikutuksia eri kulutusmuodoilla on ja mietitään, minkä asioiden pitäisi arjessamme muuttua, jotta ilmastonmuutos pysäytettäisiin.

TULEVAISUUDEN VASTUULLINEN KULUTTAJA

Tässä lisätehtävässä pohditaan, millaista tulevaisuuden kuluttamisen pitäisi olla. Tehtävässä tutustutaan erilaisiin ratkaisuihin ja kehitellään pienryhmissä tulevaisuuden unelmakuluttajia. Tehtävä ohjaa pohtimaan kestävää kuluttamista sekä auttaa hahmottamaan omia kulutustottumuksia. Osio toimii syventävänä tehtävänä Arjen valintojen vaikutukset -tehtäväpaketille, mutta voidaan tarvittaessa toteuttaa myös erikseen.

1.1. Sää ja ilmasto: tehtävänannot

Oppilaat voi jakaa pohtimaan tehtäviä pienryhmissä. Tehtävän jälkeen voidaan käydä yhteisesti läpi pienryhmien huomioita ja ajatuksia. Tehtävät voidaan toteuttaa myös yhdessä pohtien ja ajatuksia vaikkapa taululle kooten.

1. SÄÄN HAVAINNOINTI JA ENNUSTAMINEN

Säällä tarkoitetaan ilmakehän tilaa lyhyellä ajanjaksolla jollain tietyllä paikalla. Säähän vaikuttavat auringosta tuleva säteily, maan kiertoliike sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säätä määrittävät lämpötila, ilmankosteus, pilvisyys, sade ja tuulen nopeus.

Säätä voidaan ennustaa tekemällä säähavaintoja ja niitä tulkitsemalla. Sään ennustaminen ei kuitenkaan ole aina helppoa, sillä sää saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Lyhyen aikavälin ennusteet ovat usein erittäin tarkkoja, kun taas pitkälle suuntaavat ennusteet vain suuntaa antavia. Suomessa Ilmatieteen laitos on tehnyt meteorologista eli ilmakehää kartoittavaa tutkimusta 1800-luvun lopulta alkaen, eli tarkkoja mittaustietoja säätiloista löytyy jopa sadan vuoden takaa.

– Hyödynnätkö arjessasi joitakin sellaisia menetelmiä, joilla säätä voidaan mitata tai ennustaa? Mittaatko itse vai hyödynnätkö esimerkiksi netin tai jonkin applikaation sääpalveluja?
– Pohtikaa, miksi on tärkeää, että säätä voidaan ennakoida?

2. SÄÄ JA ILMASTO

Jos säällä tarkoitetaan tietyllä paikalla, tiettynä lyhyenä ajanjaksona vallitsevia oloja, tarkoittaa ilmasto puolestaan alueen säätä pidemmällä aikavälillä. Ilmastoa voidaan tutkia tekemällä säännöllisiä säähavaintoja pitkäjänteisesti.

– Miten kuvailisitte Suomen ilmastoa?

3. ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista lämpötilojen nousua ja muutoksia sademäärissä. Ilmastonmuutos johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä maapallon ilmakehässä. Kasvihuonekaasuja syntyy ihmistoiminnan seurauksena. Yksi tällaisista kasvihuonekaasuista on hiilidioksidi, jota synnyttävät esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden poltto, maankäyttö sekä erilaiset teollisuusprosessit.

Ilmaston lämpenemisen seurauksena maapallomme jäätiköt alkavat sulaa ja merenpinta nousta. Lisäksi äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, tulvat ja lämpöaallot lisääntyvät ja vaikuttavat monin tavoin ihmisten elämään. Ilmaston muuttuminen vaikuttaa kokonaisvaltaisesti maapallon ekosysteemiin, ihmisiin, eläimiin ja kasveihin. Sen vaikutukset ovat moninaiset ja osin vaikeasti ennustettavissa.

– Millaisia ajatuksia ilmastonmuutos teissä herättää?

2.1. Säähistoriaa puissa: tehtävänannot

Aloittakaa Säähistoriaa puissa -kokonaisuus katsomalla yhdessä Arkeologin video, jonka avulla perehdytään puiden vuosirenkaiden tutkimiseen.

Arkeologin video

Tehtävien tekoa varten oppilaat voi jakaa pienryhmiin tai tehtävät voi tehdä yhdessä koko luokan kesken. Jokaisella pienryhmällä olisi hyvä olla käytössään älypuhelin, tietokone tai tabletti puunäytekuvien tarkastelua varten.

PUUN IKÄ

Puuhun syntyy vuosirenkaita, kun puu kasvattaa joka vuosi uuden pintakerroksen. Puu kasvaa keväällä nopeasti ja loppukesällä hitaasti. Yhden vuoden aikana syntyy siten vaalea ja tumma rengas. Kun lasketaan joko vaaleiden tai tummien renkaiden määrä, saadaan arvioitua puun ikä.

– Laskekaa ylemmästä kuvasta puunäytteen vuosirenkaat. Saamanne luku on tämän puun ikä!

PUUN VUOSIRENKAAT LÄMPÖMITTARINA

Kasvukauden olot vaikuttavat vuosirenkaisiin. Jos vettä ja lämpöä on riittämiin, tulee vaaleasta kevätpuusta paksu. Jos on kylmää tai kuivaa, kasvattaa puu ohuemman vuosirenkaan. Näin voidaan arvioida eri vuosien olosuhteita.

– Kuvan näytepuu on kaadettu keväällä 2019. Laskekaa puun ulkoreunasta vuosirenkaita taaksepäin, kunnes pääsette vuoteen 2011. Onko se vuosi ollut lämmin vai kylmä?

Lämpötilamittauksia on tehty Suomessa 1800-luvulta lähtien. Tätä varhaisempien aikojen ”lämpömittarina” voidaan käyttää puiden vuosirenkaita. Ne kertovat millaiset sääolot puun kasvuaikana ovat olleet. Tätä tutkimusta kutsutaan dendroklimatologiaksi.

– Selvittäkää puun vuosirenkaita tarkastelemalla sellainen vuosi, joka on ollut erityisen kylmä?

– Etsikää nyt oman syntymävuotenne vuosirengas. Mitä voitte päätellä kyseisen vuoden säästä?

ARKEOLOGINEN KALENTERI

Puita löydetään esimerkiksi arkeologisilta kaivauksilta. Ajoituslaboratoriossa kaivauksilta otettua puunäytettä verrataan Suomen alueen vuosirengaskalenteriin. Se ulottuu jopa 7600 vuoden taakse! Näin saadaan selville, koska puu on kasvanut ja koska se on kaadettu. Tietoa voidaan käyttää rakennusten ajoittamiseen. Tätä kutsutaan dendrokronologiseksi ajoitukseksi. Kuten arkeologi videolla kertoi, puihin on tosiaan tallentunut paitsi säähistoria, myös muinainen kalenteri!

Alemman kuvan keskiaikainen puunäyte on ajoitettu. Tiedämme, että puu on kaadettu vuoden 1445 kasvukauden päättymisen (alkusyksy) ja kevään 1446 kasvukauden alkamisen välisenä aikana.

– Puun vanhimmat vuosirenkaat ovat vuodelta 1333. Kuinka vanha puu on ollut, kun se on kaadettu?
– Näyte on sahattu keskiaikaisesta rakennuksesta. Koska se on voitu aikaisintaan rakentaa?

3.1. Arjen valintojen vaikutukset: tehtävänannot

Käy ensin oppilaiden kanssa läpi, mitä kuluttamisella tarkoitetaan.

– Kuluttaminen on tuhansien miljoonien yksittäisten ihmisten jokapäiväisiä valintoja kotona, työssä tai koulussa ja vapaa-ajalla. Kun kulutamme, käytämme luonnon raaka-aineita, energiaa ja vettä.

Tietävätkö oppilaat, mikä on ylikulutuspäivä?

– Ylikulutuspäivä on laskennallisesti se päivä, jolloin kulutuksemme yhden vuoden aikana ylittää maapallon kyvyn tuottaa luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisista polttoaineista aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä.

– Käytämme siis luonnonvaroja enemmän kuin ne kykenevät uusiutumaan.

– Ylikulutuspäivä Suomessa vuonna 2022 oli maaliskuun 31. päivä.

– Maapallon kulutustarve vuosittain on 1,6 maapalloa.

Käykää läpi, mitä tarkoitetaan hiilijalanjäljellä.

– Elintapojemme ilmastovaikutusta voidaan mitata ja vertailla keskenään hiilijalanjäljellä, joka kuvaa ihmisen tuottamia ilmastopäästöjä.

– Oman hiilijalanjäljen voi myös laskea esim. täällä: Elämäntapatesti

Käykää myös läpi kiertotalouden käsite.

– Kiertotalous on uusi ajattelun ja talouden malli, jossa materiaalit ja arvo kiertävät.

– Kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen, jakamiseen, vuokraamiseen, kierrättämiseen.

– Kiertotaloudessa ei ole mitään kertakäyttöistä. Tavoitteena on suunnitella ja valmistaa tuotteet siten, että raaka-aineiden arvo säilyy eikä mikään mene hukkaan.

– Voitte käsitellä aihetta myös katsomalla tämän kiertotaloudesta kertovan videon.

RYHMÄTYÖTEHTÄVÄ: KULUTUKSEN OSA-ALUEET

Ryhmätyötehtävässä oppilaat pohtivat kulutusta ja siihen liittyviä ratkaisuja viiden teeman kautta, jotka ovat: ruoka, vaatteet, elektroniikka, asuminen ja liikkuminen.

Tehtävä tehdään pienryhmissä. Kaikki ryhmät työskentelevät eri teeman parissa, tulosta siis kullekin ryhmälle alta eri tehtävälomake. Pienessä opetusryhmässä voit jättää jonkin teeman pois, isommassa useampi pienryhmä voi käsitellä samaa teemaa.

Kaikissa tehtävissä tärkeintä on asian ajatteleminen ja erilaisten mahdollisuuksien pohtiminen, ei oikeat ja väärät vastaukset. Anna oppilaille tehtävän tekemiseen 20 minuuttia aikaa. Ryhmätyöt puretaan yhdessä keskustellen. Lomakkeet sisältävät myös faktatehtäviä. Valmiit vastaukset löydät opettajan materiaalista.

1. Ruoan reitti pellolta pöytään (pdf)

2. Vaatekaapin sisältö (pdf)

3. Viihde- ja älylaitteet (pdf)

4. Oma koti kullan kallis (pdf)

5. Mikä meitä liikuttaa (pdf)

Oikeat vastaukset (pdf)

2.2. Säämuistiinpanot: tehtävänannot

Tarkkoja mittaustietoja säätiloista löytyy Suomesta 1800-luvun lopulta alkaen, mutta jo ennen sitä yksittäiset ihmiset ovat kirjanneet ylös erilaisia sääilmiöitä. Sääpäiväkirjat ja muistiinpanot ovatkin oiva keino tutkia menneisyyden sääolosuhteita. Sääilmiöiden lisäksi ihmisten tekemien muistiinpanojen avulla on mahdollista selvittää myös esimerkiksi erilaisia vaikutuksia, joita säällä on ollut ihmisten elämään.

Alla oleva teksti on ote Eva Christina Lindström -nimisen henkilön päiväkirjasta vuodelta 1869. Hän kirjasi ylös säämuistiinpanoja vuosina 1859–1893, siis yhteensä 34 vuoden ajalta.

Eva Christina eli Eeva-Stiina oli naimattomaksi jäänyt torpparin tytär, joka asui Uudenkaupungin saaristossa, luotokunnassa, jonka suurin saari oli Putsaari. Eeva-Stiina eli torpassa tehden moninaisia arkitöitä, kuten karjanhoitoa, maanviljelystä, kalastusta, ruuanlaittoa, siivousta ja pyykkäystä. Lisäksi Eeva-Stiinan arkeen kuuluivat säännölliset kalanmyynti- ja ostosmatkat lähialueille. Tuohon aikaan kirjoitustaito oli kansanihmisten keskuudessa harvinaista.

– Lue alla oleva ote päiväkirjasta. Onko joukossa sanoja, jotka eivät ole sinulle tuttuja?

”Keskiviikkona, Tiburtiuksen päivänä sää muuttui suojaiseksi ja sumuiseksi. Torstaina vielä tultiin kurkun yli Routkarista. Kolmantena sunnuntaina oli säittenriita. Tämän viikon oli niin lämmintä ja etelän hajuista. Rannat ovat sulina, kurkulla on vielä jään riepuja. Neljännen sunnuntain viikon tiistaina jää meni ja lampaat päästettiin ulos seitsemäksi päiväksi. Vappuna puhalsi ja Filippuksen päivänä, lauantaina mentiin ensi kerran kaupunkiin. Maata mennessä tuli lumen hippeitä, aamulla katu oli valkoinen. Lumipilviä oli koko päivän ja puuskia, toki pääsimme kotiin.”

– Pohtikaa päiväkirjatekstin pohjalta:

Millaisia merkintöjä Eeva-Stiina teki? Mitä hän kirjaa muistiin?
Entä mitä voitte päätellä siitä, miten hän säätä havainnoi? Käyttikö hän apuvälineitä tai mittauslaitteita?
Mitä voitte tekstin perusteella kertoa kevään 1869 säästä?
Miksi Eeva-Stiina kirjasi sääolosuhteita muistiin? Miten sää vaikutti Eeva-Stiinan elämään?
Kuinka paljon sää määrittelee tai rajoittaa elämääsi Eeva-Stiinaan verrattuna? Onko sään rooli arjessasi pienempi, suurempi vai yhtä suuri?

3.2. Tulevaisuuden vastuullinen kuluttaja: tehtävänannot

Katsokaa aluksi Ellan eväät -videosarjasta Ilmastovastuulliset ostokset tai joku muu valitsemasi osio.

POHDINTATEHTÄVÄ: MITEN KULUTAMME?

Jaa oppilaat pienryhmiin ja pyydä heitä miettimään edellisen videon ja aiemman Arjen valintojen vaikutukset -tehtäväpaketin pohjalta, mitä kaikkea kulutamme KOTONA, KOULUSSA ja VAPAA-AIKANA. Pyydä heitä listaamaan mahdollisimman paljon asioita ylös. Tehtävän on tarkoitus olla nopea, anna siihen aikaa 5 minuuttia. Käykää ajan päätyttyä yhdessä läpi, millaisia asioita ryhmissä on kirjattu ylös.

KOTONA: Miten peseydymme ja mitä hygieniatuotteita käytämme, minkälainen on aamupalamme, lounaamme, päivällisemme, miten paljon kemikaaleja käytämme siivouksessa, kuinka paljon meillä on sähköllä toimivia laitteita, minkälainen on vaatekaappimme sisältö jne.

KOULUSSA: Minkälaiset työvälineet meillä on, miten koulumme kuluttaa sähköä ja vettä, tuleeko lounaalla paljon ruokahävikkiä, miten kuljemme kouluun jne.

VAPAA-AIKANA: Minkälaisia välineitä tarvitsemme harrastuksiin, onko meillä lemmikkiä, miten ja missä matkustamme jne.

Arkisia valintojamme muuttamalla voimme vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Yhteiskunnassa keksitään jatkuvasti myös uusia ratkaisuja kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi tai ihmisten kulutustottumusten muuttamiseksi.

LUO TULEVAISUUDEN KULUTTAJAPROFIILI

Ohjaa oppilaat seuraavaksi ryhmätehtävään, jossa tarkoituksena on visualisoida tulevaisuuden unelmakuluttaja. Tulosta valmiiksi oheinen pdf-lomake jokaiselle pienryhmälle, mieluusti A3-muodossa. Ryhmätehtävälle on hyvä varata reilusti aikaa, vähintään puolet oppitunnista.

Millainen olisi 2080-luvun vastuullinen unelmakuluttaja? Millaisia asioita hän huomioi omassa kulutuksessaan? Entä mitä hän pitää tärkeänä? Miten 2080-luku ja sen ajan ilmasto näkyy pukeutumisessa, ulkomuodossa tai tavaroissa, joita hänellä on?

Tulevaisuuden unelmakuluttaja (pdf)

Luokaa tästä kuvitellusta henkilöstä mahdollisimman tarkka kuva, kirjoittamalla ja piirtämällä. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
– henkilön nimi, ikä ja ammatti?
– minkälaisessa kodissa hän asuu?
– perhesuhteet (onko lapsia, onko naimisissa?)
– mitä hän tekee ammatikseen?
– minkälaisiin vaatteisiin hän pukeutuu?
– mitä hänen ruokalautasellaan on? (esim. lounas)
– kuinka pitkä on hänen työ- tai koulumatkansa ja millä hän sen liikkuu?
– mitä harrastaa ja missä (mitä välineitä tarvitaan harrastamiseen)?
– millä perusteella hankkii uusia tavaroita?
– miten hän viestii ja kommunikoi (kännykkä, muu väline)?

Tämän tehtävän teossa voi käyttää luovuutta! Tehtävän voi toteuttaa piirtämällä tai esim. kollaasitekniikalla. Varaa siis oppilaille värikyniä tai tusseja, aikakauslehtiä tai mainosmateriaalia, saksia ja liimaa tai muita taidetarvikkeita.

2.3. Lisätehtävä: Pidä sääpäiväkirjaa!

Tässä tehtävässä oppilaat tekevät säähavaintoja ja pohtivat säätilan vaikutuksia omaan itseen. Tehtävä tekee näkyväksi tapojamme käsitellä ja havainnoida säätä sekä ohjaa pohtimaan sään vaikutuksia omassa elämässämme. Tarkoituksena on tarkkailla yhden päivän säätä eri näkökulmista: paitsi lämpötilaa ja pilvisyyttä, myös sään herättämiä tunteita ja omalle arjelle asettamia rajoitteita. Tehtävä toimii jatkotehtävänä sekä Säämuistiinpanot että Säähistoriaa puissa -tehtäväpaketille.

Tunnin aluksi jaa oppilaat pienryhmiin ja ohjaa heidät ulos tarkastelemaan säätä. Kaikki havainnoivat säätä omalla tyylillään, ja eri menetelmien, kuten tehtävässä voi hyödyntää myös erilaisia mittalaitteita, kuten lämpö- tai ilmanpainemittareiden tai puhelimen sääpalveluiden, hyödyntäminen on tässä tehtävässä sallittua. Säähavaintojen lisäksi oppilaat kirjaavat ylös myös sään vaikutuksia omaan itseen, mielialaan, pukeutumiseen, arkeen tai vaikkapa päivän suunnitelmiin.

Kokoontukaa ulkoilun jälkeen takaisin luokkaan ja jakakaa havainnot ja pohdinnat yhteisesti. Ohjaa oppilaat lopuksi pohdintatehtävien pariin. Millaisia säähavaintoja syntyi? Mitä havainnointimenetelmiä kokeiltiin ja millaista tietoa ne tuottivat? Entä millaisia vaikutuksia tämän päivän säällä huomattiin olevan?

MILLAINEN SÄÄ ON?
Millaiselta sää näyttää tänään? Sataako vähän tai paljon? Onko aurinkoista? Mitä muuta huomioisit? Mieti, miten tavallisesti havainnoit säätä, ja kokeile tällä kertaa myös jotakin itsellesi epätavanomaista tapaa. Voit esimerkiksi tunnustella säätä eri aisteilla: miltä sää tuntuu tai tuoksuu? Kirjaa tai piirrä havaintosi.

MITEN SÄÄ VAIKUTTAA MINUUN?
Vaikuttaako sää jotenkin mielialaasi? Millaisia ajatuksia se herättää? Miten sää vaikuttaa esimerkiksi päivän pukeutumiseen tai suunnitelmiisi? Piirrä tai kirjoita!

2.4. Lisätehtävä: Kuvaa säätila!

Miksi vanhat sanat tuntuvat vieraalta? Kieli muuttuu ajan mittaan ja on normaalia, että sanat muuntuvat, yhdistyvät ja jotkut jäävät kokonaan pois käytöstä. Uudet ilmiöt ja asiat synnyttävät uusia sanoja ja niinpä esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä uudenlaiset sääilmiöt pakottavatkin keksimään uusia sääsanoja. Ilmaston muuttuminen näkyy siis myös kielessämme.

Viime vuosina meteorologiassa käytetyt termit ovat vakiintuneet säätiedotusten kautta osaksi myös arkista sanavarastoamme. Usein puhuessamme säästä, puhumme juuri meteorologian mittaamista asioista, kuten lämpötilasta, tuulen nopeudesta, pilvisyydestä ja sadekuuroista, emme esimerkiksi ilman tuoksusta tai tunnusta.

LUMISANAT

Säästä puhutaan monesti eri tavoin eri alueilla. Se, missä asumme, määrittelee usein, millaisista asioista meillä on tarve puhua. On esimerkiksi luonnollista, että Pohjoismaissa tunnetaan Etelä-Eurooppaan verrattuna enemmän lunta tarkoittavia sanoja.

Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa väistämättä lumen määrään monilla alueilla. Suomessa, jossa olemme perinteisesti saaneet nauttia lumisista talvista, ovat Etelä-Suomen vähälumiset talvet herättäneet viime vuosina paljon keskustelua. Vähentävätkö niukkalumiset talvet käyttämiemme lumisanojen määrää? Kokeile, tunnistatko seuraavat lunta tarkoittavat sanat!

Sohjo = vetinen lumi vrt. loska

Kuurankukka = kidemäinen, kukkaa muistuttava suuri jääkide, joita syntyy selkeällä pakkassäällä.

Nuoskalumi = sopivasti kostea suojasään lumi, josta on hyvä tehdä lumipalloja

Tuisku = tiheä ja kovatuulinen lumisade

Puuterilumi = vasta satanut, puuterimainen lumi

Siide = hienojakoinen lumitihku

OTA SÄÄKUVA!

Menkää ulos ja tunnustelkaa säätä. Millaisia uusia sanoja voisitte keksiä tämän hetkisestä säätilasta? Sana voi liittyä lämpötilaan, ilmankosteuteen, pilvisyyteen tai vaikka ilman tuoksuun. Sana voi hyvin kuvata myös sään vaikutuksia ympäristöön. Kirjoittakaa keksimänne sana lapulle ja ottakaa valokuva, jossa näkyy keksimänne sääsana sekä sen kuvaama sääilmiö.

Tehtävämateriaalit

Nämä tehtävämateriaalit on tarkoitettu vapaasti koulujen käyttöön.

Tehtävämateriaalit

Aboa Vetuksen tehtäväpaketit

Keskiaikaan ja kaupunkiarkeologiaan johdattava padlet-seinä

Museo on koonnut opettajille materiaalipaketin Turun keskiaikaan ja kaupunkiarkeologiaan tutustumisen tueksi. Koko materiaali löytyy alla olevan linkistä, padlet-seinältä. Padletiin on koottu paljon erilaista materiaalia, josta voi koostaa jo vaikka museovierailua edeltävän oppitunnin: videoita, informaatiota, tietovisa sekä erilaisia syventäviä ja luovia tehtäviä.

Alakoulun padlet

Yläkoulun padlet

Tehtäväpaketti omatoimiseen museovierailuun

Tämä tehtäväpaketti tukee oppilaiden omatoimista tutustumista Aboa Vetuksen raunioalueeseen. Tehtäväkierros on kartan muodossa ja suunniteltu suoritettavaksi museotilassa pienryhmissä omalla tabletilla. Eri tehtäväpisteet johdattelevat keskustelemaan, kuuntelemaan ja tutustumaan raunioalueeseen moniaistisesti.

Alakoulun tehtäväkierros

Yläkoulun tehtäväkierros

Ars Novan tehtäväpaketit

Nämä tehtävät liittyvät taiteen eri teemoihin ja sopivat tehtäväksi kaikkien taidenäyttelyidemme yhteydessä. Tehtävät jakautuvat eri teemoihin; voit pohtia etukäteen, mikä kokonaisuus sopisi parhaiten juuri teidän luokkanne vierailun yhteyteen. Kaikista tehtävistä löytyy hieman eritasoiset versiot alakouluikäisille sekä yläkoulu- ja lukioikäisille.

Tulosta tehtävät oppilaillesi valmiiksi. Muistakaa myös kynät ja kumit! Museolta saa tarvittaessa lainaan kirjoitusalustoja.

Nykytaiteen museo Kiasman sivuille on koottu oiva Nykytaiteen sanasto, johon suosittelemme tutustumaan jo ennen museovierailua.

Värit

Näissä tehtävissä keskitytään väreihin; värioppiin, värien havainnointiin ja värien luomiin tunnelmiin.

Väri-tehtäväpaketti alakouluikäisille (pdf)

Väri-tehtäväpaketti yläkoulu- ja lukioikäisille (pdf)

Materiaalit ja tekniikat

Näiden tehtävien avulla tutustutaan eri taiteen materiaaleihin ja tekniikoihin.

Materiaalit ja tekniikat -tehtäväpaketti alakouluikäisille (pdf)

Materiaalit ja tekniikat -tehtäväpaketti yläkoulu- ja lukioikäisille (pdf)

Taiteen tulkinta ja taiteesta puhuminen

Nämä tehtävät johdattelevat taiteen tulkintaan ja rohkaisevat taiteesta puhumiseen.

Taiteen tulkinta ja taiteesta puhuminen -tehtäväpaketti alakouluikäisille (pdf)

Taiteen tulkinta ja taiteesta puhuminen -tehtäväpaketti yläkoulu- ja lukioikäisille (pdf)

Nykytaide ja taiteilijan työ

Näissä tehtävissä pohditaan nykytaiteen eri piirteitä ja taiteilijan työtä.

Nykytaide ja taiteilijat -tehtäväpaketti alakouluikäisille (pdf)

Nykytaide ja taiteilijat -tehtäväpaketti yläkoulu- ja lukioikäisille (pdf)

Sää ja mää -oppimateriaali ympäristökasvatukseen

Miten sää vaikuttaa elämääni nyt ja millaisia merkityksiä sillä on ollut entisajan ihmisille? Ilmastonmuutos konkretisoituu säätiloissa ja ihmisten sääkokemuksissa. Sää ja mää -oppimateriaali yhdistelee arkeologiaa ja ympäristökasvatusta. Siinä säätä tarkastellaan sekä fysikaalisena ilmiönä että historiallisena jatkumona. Tavoitteena on lisätä yläkouluikäisten ymmärrystä ilmaston vaikutuksista ympäristöön ja toisaalta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon. Keskiössä on nuorten omakohtainen suhde säähän.

Opettajan materiaali

Oppimateriaalin avulla voi toteuttaa säätä käsittelevän monialaisen ilmiökokonaisuuden kouluissa, kerhoissa ja muun ympäristö-, kulttuuri- ja luontokasvatuksen parissa. Oppimateriaali tarjoaa sisällön 2–8 oppitunnin mittaiseen kokonaisuuteen. Materiaali rakentuu kolmen kokonaisuuden varaan:

Sää ja ilmasto -osio perehdyttää aihepiiriin ja sisältää taustoittavan videomateriaalin lisäksi pohtimistehtäviä pienryhmissä tehtäväksi.
Sää ennen ja nyt -osiossa sään tutkimista lähestytään historian ja arkeologian tarjoamien mahdollisuuksien sekä oppilaiden omien sääkokemuksien avulla.
Ilmastonmuutos ja arki -osiossa koululaiset pohtivat arkisten valintojen vaikutuksia tulevaisuuden säähän.

Käytännön asioita koululaisryhmille

Museovierailuun liittyy käytännön asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon ennen vierailua. Tältä sivulta löydät vastauksia yleisimpiin kysymyksiin!

Miten museoon tullaan?

Museon sisäänkäynti sijaitsee rannan puolella osoitteessa Itäinen Rantakatu 4–6. Tilausajobussit voivat jättää ryhmän suoraan pääoven eteen.

Kun tulette museoon, ryhmänjohtajan kannattaa ensimmäisenä ilmoittaa ryhmänsä saapumisesta museon lippukassalle. Myös naulakot sijaitsevat museon lippukassan tuntumassa ja WC-tilat löytyvät museon aulasta.

Jos olette tilanneet opastuksen, opas odottaa teitä lippukassan luona.

Mitä museovierailulle kannattaa ottaa mukaan?

Museoon kannattaa lähteä mahdollisimman vähällä varustuksella. Esimerkiksi kookkaita reppuja ei museon näyttelytiloihin saa tuoda. Lippukassan yhteydestä löytyy naulakko ja lukollisia säilytyslokeroita, mutta suosittelemme mahdollisuuksien mukaan jättämään ulkovaatteet ja reput koululle tai esimerkiksi bussiin.

Älypuhelinta saa museossa käyttää, jos sen käyttö koulun omiin sääntöihin sopii. Kaikissa näyttelyissämme saa ottaa kuvia omaan käyttöön ja kuvaaminen onkin hyvä tapa tallentaa museossa nähtyä.

Kuinka paljon aikaa vierailuun kannattaa varata?

Museovierailuun kannattaa varata aikaa vähintään tunti, riippuen siitä, haluatteko vierailla sekä arkeologisella että nykytaiteen näyttelyissä. Opastuskierrostenkin jälkeen kannattaa jättää aikaa tehtävien tekoon tai oppilaiden vapaaseen kiertelyyn näyttelyissä opettajan valvonnassa. Museosta löytyy paljon nähtävää ja toiminnallisia pisteitä, joihin kaikkiin ei ehditä opastuskierroksella pysähtyä.

Kysyttävää?

Lisätiedot ja varaukset

Puhelimitse 0207 181 640
Sähköpostitse info@avan.fi

Yhteydenottoihin vastataan museon aukioloaikojen puitteissa.

Sää ja mää oppimateriaali yläkouluikäisille

Monialainen oppimateriaali yläkouluille

Miten materiaalia käytetään?

Tehtäväkokonaisuudet

Tehtävämateriaalit

Keskiaikaan ja kaupunkiarkeologiaan johdattava padlet-seinä

Tehtäväpaketti omatoimiseen museovierailuun

Värit

Materiaalit ja tekniikat

Taiteen tulkinta ja taiteesta puhuminen

Nykytaide ja taiteilijan työ

Käytännön asioita koululaisryhmille

Kysyttävää?

Aboa Vetus Ars Nova

@aboavetusarsnova