Skip to main content

Rettigin palatsi

Rakennusvaihe

Rettigin palatsi eli Villa von Rettig valmistui vuonna 1928. Se rakennettiin alun perin Rettigin suvun yksityisasunnoksi. Keskeisellä sijainnilla olevaa tonttia kiersi muuri, joka sulki palatsin puutarhan näkymättömiin ohikulkevilta kaupunkilaisilta. Rakennuksen piirustukset laadittiin Bertel & Valter Jungin toimistossa Helsingissä. Suunnitelman tekijäksi on merkitty Valter Jung. Hän myös suunnitteli herrainhuonetta eli kirjastoa ja isoa ruokasalia lukuun ottamatta palatsin sisustuksen.

Valter Jung otti rakennuksen suunnittelussa huomioon sen sijainnin kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa miljöössä Turun tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin läheisyydessä. Villa von Rettig toteutettiin barokkiklassismin hengessä. Palatsin rakennusajankohtana Turussa toteutettiin muitakin merkittäviä mutta tyyliltään hyvin erilaisia rakennuksia: mm. Alvar Aallon suunnittelemat, funktionalismia edustavat Turun Sanomien toimitalo Kauppiaskadulla ja Maalaistentalo Humalistonkadulla.

Palatsin julkisivu oli Rettiginrinteen puolella ja pääsisäänkäynti Hämeenkadun puolella. Tuota sisäänkäyntiä käytettiin ainoastaan juhlatilaisuuksien yhteydessä. Palatsin ympärille suunniteltiin kaksi erilaista puutarhaa: Nunnankadun puolelle englantilaistyylinen puutarha mutkittelevine polkuineen ja huvimajoineen ja Rettiginrinteen puolelle aksiaaliseen symmetriaan perustuva puisto, jonka keskelle suunniteltiin jopa suurehkoa lampea suihkulähteineen.

Nykyisin

Palatsi siirtyi Aboa Vetus Ars Nova säätiön omistukseen vuonna 1991. Alkuperäinen suunnitelma oli siirtää säätiön taidekokoelma palatsiin. Kunnostus- ja rakennustöiden yhteydessä tehtyjen arkeologisten löytöjen vuoksi museohanketta kuitenkin laajennettiin. Nykytaiteen museo Ars Nova avattiin Rettigin palatsin tiloihin ja Aboa Vetus, arkeologinen museo, sen puutarhan alle. Sittemmin Aboa Vetus Ars Nova on yhdistynyt yhdeksi, arkeologian ja nykytaiteen museoksi.

Tutustu museon historiaan