Kokoelmat

Aboa Vetus Ars Nova säätiön taidekokoelmassa on teoksia suomalaisen ja länsimaisen taiteen lähihistoriasta. Kokoelman vanhimmat teokset ovat 1800-luvun loppupuolelta, mutta pääpaino on 1950-luvun jälkeisellä ajalla ja nykypäivässä. Kokoelman pohjana on yksityisen keräilijän, kauppaneuvos Matti Koivurinnan, taidekokoelma.

Nykyään kokoelmaan hankitaan uusia teoksia säännöllisesti. Tavoitteena on täydentää ja monipuolistaa sitä museokokoelmana Aboa Vetus Ars Novan kokoelmapoliittisen ohjelman mukaisesti. Kokoelmassa on yli 600 teosta.

Taidekokoelmassa on teoksia useilta modernismin ja nykytaiteen nimiltä. 1900-luvun kansainvälisiä tähtiä ovat muun muassa Pablo Picasso (1881–1973), Max Ernst (1891–1976), Auguste Herbin (1882–1960) ja André Masson (1896–1987), Andy Warhol (1928–1987) ja David Hockney (s. 1937). Myös suomalaista taidetta kokoelmassa on huomattava kokonaisuus 1900-luvun alusta nykypäivään. Teoksia on muun muassa seuraavilta suomalaistaiteilijoilta: Otto Mäkilä (1904–1955), Lars-Gunnar Nordström (s. 1924), Matti Kujasalo (s. 1946), Veikko Hirvimäki (s. 1941) ja Jan-Erik Andersson (s. 1954).

Oma taidekokoelma on tärkeä osa Aboa Vetus Ars Novan toimintaa. Kokoelmaa esitellään yleisölle monipuolisesti ja kokoelmaripustus vaihdetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Pyrkimyksenä on tarjota kattava kuva säätiön taidekokoelmasta ja esitellä sen ominaispiirteitä mahdollisimman laajasti.

Aboa Vetus Ars Novan julkisivua värittää kaksi taidekokoelmaan kuuluvaa julkista teosta: Hanna Vihriälän (s. 1974) suunnittelema Norsuaukio museon edustalla kutsuu viihtymään ja levähtämään. Museota kiertävässä muurissa Jan-Erik Anderssonin (s. 1954) toteuttama Fredrika Runeberg ja piste muistuttaa alueen historiasta ja entisistä asukkaista. Muutamat kokoelmaan kuuluvat veistoksista sijaitsevat eri puolilla Turkua julkisten rakennusten yhteydessä. Esimerkiksi Harry Kivijärven (1931–2010) graniittiveistoksia löytyy sekä Turun Kauppakorkeakoulun että Gatorade Centerin edustalta.

Museon taidekokoelman nimi on:
Aboa Vetus Ars Nova säätiön taidekokoelma
Aboa Vetus Ars Nova-stiftelsens konstsamling
The Aboa Vetus Ars Nova Foundation Art Collection

Aboa Vetus Ars Novan arkeologinen kokoelma koostuu Rettigin tontin kaupunkiarkeologisten kaivausten arkeologisista maalöydöistä. Maalöytökokoelman esineitä säilytetään museon tiloissa, missä ne ovat henkilökunnan ja tutkijoiden käytössä.

Tontilta tehdyt esinelöydöt ajoittuvat 1200-luvulta 1900-luvulle. Kokoelma koostuu kaupunkikaivauksille tyypillisestä aineistosta, jossa edustettuna ovat rahat, muut metallilöydöt, lasiesineet ja ikkunalasi, keramiikka, kaakelit, liitupiiput, puuesineet, luuesineet, nahkaesineet, tekstiilinjäänteet, eläinluut sekä rakennusfragmentit. Kokoelma kasvaa museon toteuttamien arkeologisten kaivausten myötä.

Kokoelman löydöistä on julkaistu 3D-digitointeja, joihin voi tutustua Sketchfab-palvelussa. Digitoinnit tuotettiin vuonna 2020 osana Aboa Vetus Ars Novan, Turun yliopiston arkeologian oppiaineen ja Turun museokeskuksen yhteistä 3D-digitointihanketta.

Aboa Vetus Ars Novan maalöytökokoelmaan kuuluu kymmeniä tuhansia löytöjä, jotka on otettu talteen alueen kaivauksissa vuosina 1994–2019. Kokoelma oli vuoteen 2017 saakka osa Suomen Kansallismuseon ja Museoviraston kokoelmia. Löytökokonaisuus siirtyi Aboa Vetus Ars Novan omiin kokoelmiin 24.11.2017.

Esineet on luetteloitu päänumeroille KM95032, KM2005009, KM2006082, KM2007069, KM2008021, KM2010001, KM39152, KM39515, KM40165, AV2017, AV2018 ja AV2019. Lisäksi kokoelmaan kuuluu joukko löytöjä, jotka on otettu alueelta talteen jo 1900-luvun alussa päänumeroilla KM3941, KM3942, KM4033 ja KM4034.

Myös Turun maakuntamuseo (nyk. Turun museokeskus) on tehnyt tontilla arkeologista valvontaa ja kaivauksia vuosina 1991–1993. Päänumeroilla TMM21074, TMM21163 ja TMM21184 talteen otettuja löytöjä säilytetään Turun museokeskuksen kokoelmissa, mutta osa löydöistä on pitkäaikaislainassa Aboa Vetus Ars Nova -museossa.

Arkeologi Ilari Aalto
ilari.aalto@avan.fi
040 034 7522