HUOM! Näyttely sisältää voimakkaita, välkkyviä valoja, jotka voivat olla haitaksi joillekin katsojille.
Taiteilijakaksikko Grönlund–Nisunen tekee paluun Turkuun 30 vuoden jälkeen! Aboa Vetus Ars Novan soolonäyttely Häiriötiloja tuo yhteen kontrapunktisen yhdistelmän teoksia, jossa uteliaat kokeilut kohtaavat analyyttisen pohdiskelun.
Grönlund–Nisunen tunnetaan kineettisistä installaatioistaan ja veistoksistaan, jotka yhdistävät tilaa, valoa ja ääntä. Kaksikon ammatillinen tausta on arkkitehtuurissa ja musiikissa. Teokset ovat usein luonteeltaan paikka- tai tilannesidonnaisia.
Teosten lähtökohdat ovat arkipäivän havainnoissa. Ne liittyvät fysikaalisiin ilmiöihin, kuten sähkövirtaan, säteilyyn, painovoimaan, magnetismiin sekä aineen ja äänen ominaisuuksiin. Teokset ovat kokeita, joille taiteilijat ovat antaneet muodon.
Teoksissa keskitytään olennaiseen. Ne eivät varsinaisesti symboloi tai esitä mitään, pikemminkin teoksissa havainto kohdistuu jonkin olemiseen tai johonkin tapahtumaan. Minimaalinen estetiikka toimii ottamatta kantaa kauneuteen ja vie aistimuksellisen kokemuksen äärelle.
Vaikka kaksikko Grönlund–Nisunen on tunnettu hienovaraisesta ja viimeistellystä tyylistään, he ovat kiinnostuneita materiaalisuuden epätäydellisyydestä. Häiriö – joka usein koetaan virheenä, vikana, poikkeuksena tai katkoksena – tarjoaa mahdollisuuden esteettisille kokeiluille. Samalla tapaa avantgarde ja ylevä taidekokemus tarvitsevat poikkeavaa elementtiä.
Taiteilijakaksikolle ominaisena lähestymistapana on tutkia havaintoa ihmisen luoman teknologian ja arkkitehtuurin avulla. Samanaikaisesti nämä asettuvat tarkastelun kohteiksi. Näyttelyssä on teoksia, joissa fysikaalisesta koetilanteesta on jalostettu tilallinen teos. Peiliprojisointi Eclipse (2007) luo tilaan taivaankappaleista tutun varjo- ja heijastusilmiön. Color Mixer (2016) sämplää valon väriyhdistelmiä.
Monissa mukana olevissa teoksissa häiriö nousee teoksen aiheeksi. Havaintoa koetteleviin, paikoin jopa visuaalista pahoinvointia aiheuttaviin häiriöihin suhtaudutaan mielenkiinnolla. Suurikokoiset silkkipainoteokset 50 Circles ja 100 Circles (2009) aiheuttavat häiritsevän moiré-ilmiön. Tabletista ja valotaulusta koostuva Two Views (2022) tuo esiin videoteknologian tuottaman kuva-aiheen interferenssin. 3°/4°-teoksen (2023) perforoidut pleksilevyt ovat tyyppiesimerkki siitä, miten häiriökuviot operoivat.
Usein teosten olemus liittyy materiaalin ominaisuuksiin. Vaikka teokset ovat teollisia, pelkistettyjä ja jopa kylmiä, ne edellyttävät tietoista ja aistivaa (engl. sentient) kokijaa. Veistoksissa Restless Horizon (2016) sekä Falling Water (2020) läpikuultavat nesteet (vesi ja silikoniöljy) hylkivät toisiaan. Niissä ilmenevien voimien välinen jännite on ilmeinen. Kylmägeelillä täytetyn Frozen Sphere -teoksen (2023) teräs ”hikoilee” ilmankosteuden tiivistyessä sen pintaan. Muutokset ovat havaittavia, vaikka ne tapahtuvatkin varsin hitaasti. Beat Frequency -ääniteoksen (2016) siniaallon voi tuntea tilassa.
Tommi Grönlund (s. Turku) ja Petteri Nisunen (s. Helsinki) asuvat ja työskentelevät Helsingissä. Molemmat ovat opiskelleet Tampereen teknillisessä korkeakoulussa arkkitehtuuria. Tämän lisäksi Nisunen on opiskellut teollista muotoilua ja kalustesuunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa.
Yhteisen taiteellisen työskentelyn ohella Grönlundilla on ollut merkittävä rooli elektronisen musiikin ja dj-kulttuurin rantautumisessa Suomeen. 1990-luvulla hän kuului Hyperdelic Housers -kollektiiviin, joka järjesti aktiivisesti konemusiikin biletapahtumia Turussa. Nykyisin hän pyörittää 1990-luvun alussa perustamaansa Sähkö Recordings -levymerkkiä. Nisunen puolestaan on aiemmin toiminut arkkitehtina ja muotoilijana sekä nykytaiteen professorina Aalto-yliopistossa. Tällä hetkellä hän on Taideyliopiston Kuvataideakatemian varadekaani.
Työpari Grönlund–Nisusen ensimmäinen yhteinen näyttely Voimavirta oli Titanik-galleriassa vuonna 1993. Sen jälkeen he ovat tehneet linjakkaan uran osallistuen lukuisiin näyttelyihin ja taidetapahtumiin eri puolilla maailmaa. Muutamia museonäyttelyitä viime vuosilta: Flow With Matter (Minsheng Art Museum Shanghai, 2020), Imminence / Time Slip (yhdessä Ivana Franken kanssa, MMSU Museum of Modern and Contemporary Art, Rijeka, 2019), Grey Area (Kuntsin modernin taiteen museo, Vaasa, 2018 ja Helsingin taidehalli, 2017). Gallerianäyttelyitä, muun muassa Latent Spaces (LA BIBI Gallery, Palma, 2023), Scattered Horizon (Galerie Esther Schipper, 2023) ja Imminence (yhdessä Ivana Franken kanssa, Galerie Anhava, 2020).
Vuonna 1997 kaksikko Grönlund–Nisunen sai Vuoden nuori taiteilija -palkinnon. Vuonna 2001 he kuratoivat 49. Venetsian biennaalin Pohjoismaiden paviljongin näyttelyn, johon he itsekin osallistuivat. Vuonna 2021 he saivat valtion viisivuotisen taiteilijaprofessoriapurahan.
Lukuisista julkisista teoksistaan tunnettu työpari Grönlund–Nisunen valittiin vuoden 2026 loppuun mennessä valmistuvan Turun musiikkitalo Fuugan ulkotaideteoksen toteuttajaksi. Viimeisimpiä julkisia töitä ovat Sidos (Monitoimijatalo Wintteri, Uusikaupunki, 2025) Puolenvaihto (Tammelan jalkapallostadion, Tampere, 2024), Yhteispeli (Valkealan monitoimitalo, Kouvola 2024), Auringonpilkut (As. Oy Jyväskylän Hjalmar, 2023), Split Views (Hotel AX, Helsinki 2022) ja Triad (Kalasataman koulu, 2020).
Heidän teoksiaan löytyy muun muassa seuraavista kokoelmista: Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Rovaniemen taidemuseo, Kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma, Porin taidemuseo, Saastamoisen kokoelma, EMMA – Espoon modernin taiteen museo, WAM – Turun kaupungin taidemuseo.
Taiteilijat ovat saaneet tukea Taiteen edistämiskeskuksen Varsinais-Suomen rahastolta. Näyttely on saanut tukea Museovirastolta.
”The best way to predict the future is to design it.”
– Buckminster Fuller
Lisätietoja
Näyttelyamanuenssi
Niina Tanskanen
niina.tanskanen@avan.fi
040 585 4499
