Vuonna 2025 Aboa Vetus Ars Nova juhli 30-vuotista taivaltaan. Arkeologinen museo avautui yleisölle uudistettuna, ja nykytaiteen puolella nautittiin laaja kattaus kotimaista nykytaidetta.

Aboa Vetus Ars Novaan tehtiin vuonna 2025 yhteensä 95 863 museovierailua (2024: 92 859). Vierailut jakautuivat suhteellisen tasaisesti museon kahden osan kesken: Aboa Vetuksessa vierailtiin 46 926 kertaa (2024: 44 770) ja Ars Novassa 48 937 kertaa (2024: 48 089). Maksettuja käyntejä oli yhteensä 87 181, joista 48 957 eli noin 56 prosenttia tehtiin Museokortilla, mikä on linjassa Museokortti-käyntien kasvavan trendin kanssa (2024: 51 %).

Vuosi 2025 oli Aboa Vetus Ars Novalle erityisen merkityksellinen, sillä museo juhli 30-vuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin erikoisohjelmaa, kuten konsertteja Rettigin palatsin puutarhassa ja juhlatilaisuus yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.

Aboa Vetuksessa saatiin päätökseen perusnäyttelyn mittava uudistus, ja arkeologinen museo avasi ovensa yleisölle huhtikuussa entistä eheämpänä ja esteettömämpänä. Uudistunut museo houkuttelikin reilusti kävijöitä etenkin kesän aikana. Vuoden 2025 aikana Aboa Vetuksessa järjestettiin yleisöopastuksia ja kaikille avoimia arkeologian yleisöluentoja.

Ars Novassa esiteltiin laajasti kotimaista nykytaidetta, ja vuoden aikana nähtiin yhdeksän taidenäyttelyä. Alkuvuoden näyttelykattaus muodostui Mikko Paakkolan näyttelystä RED sekä säätiön taidekokoelmaa ja turkulaisten taiteilijoiden töitä yhdistävästä näyttelystä Us and Them – läheltä ja kaukaa. Keväällä avautuivat taiteilijakaksikko Grönlund-Nisusen Häiriötiloja sekä Raisa Raekallion ja Misha del Valin Milieu. Kesällä runsaasti kävijöitä vetivät Sari Soinisen The Trees Are Not What They Seem ja Anu Tuomisen Neuloosi herbaariossa. Syksyllä Ars Novassa aukesi kolme näyttelyä: Umppa Niinivaaran Luola, Matti Rag Paananen ja kokoelmanäyttely Kaksi huonetta. Kolme viimeisintä ovat esillä 22.3.2026 asti.

Lämmin kiitos kaikille kävijöillemme!

Kuvassa: Niki de Saint Phalle, La Tempérance, Tarot Card XIV, 1985. Teos on osa säätiön taidekokoelmaa, ja sitä voi ihailla museon aulassa. Kuva: Vilma Aaltonen.