Altare et Urbs – Tuomiokirkon aarteita ja lahjoittajia tuo yhteen kirkolle lahjoitetut esineet ja niiden lahjoittajat, joista jotkut elivät nykyisen museon alueella. Esineet on saatu lainaan Turun tuomiokirkkomuseon sulkeuduttua kirkon peruskorjauksen vuoksi.
Aboa Vetus -museon maanalaiseen kaupunkiympäristöön sijoittuva näyttely esittelee valikoiman kirkollisia esineitä keskiajalta lähtien. Osa on saatu Tuomiokirkkoon lahjoituksina kaupungin aatelisilta ja porvareilta, jotka asuivat nykyisen museon ja Tuomiokirkon ympäristössä 1600- ja 1700-luvuilla. Näyttely raottaa ovea aikaan, jolloin kirkko oli erottamaton osa ihmisten arkea. Kaupunkilaisten rooli Tuomiokirkon historiassa on merkittävä, ja näyttelyn latinankielinen nimi viittaakin alttariin ja kaupunkiin – kirkkoon ja sitä ympäröivään yhteisöön.
Yksi lahjoittajista oli Turun varakkain porvari Barthold Festing, joka omisti 1600-luvulla tontin Luostarikorttelista keskeltä nykyistä Aboa Vetusta. Hänen ja erään toisen porvarin, Jochim Wolterstorphin, lahjoittama samettinen kolehtihaavi on esillä näyttelyssä, hyvin lähellä Festingin entistä asuinsijaa. Lahjoitusesineisiin oli tapana kaiverruttaa lahjoittajan nimi, jolloin esineet on mahdollista yhdistää niiden lahjoittajiin vielä vuosisatoja myöhemmin. Lahjoituksilla tuettiin kirkkoa, vahvistettiin omaa asemaa tuonpuoleisessa ja saatiin oma nimi ihmisten tietoisuuteen. Lahjoittajat auttoivat kirkkoa myös rahallisesti, esimerkiksi tuhoisien kaupunkipalojen jälkeen, sekä ostamalla perheilleen kalliita hautapaikkoja Tuomiokirkon sisältä.
Näyttelyssä nähdään kansallisaarteita, joista ehkä kuuluisin on Ejbyn kalkki eli ehtoollismalja, jonka tanskalaiset ryöstivät Tuomiokirkosta vuonna 1509 ja palauttivat lahjoituksen muodossa 400 vuotta myöhemmin. Mukana on myös keskiaikainen Pyhän Annan puuveistos, joka selvisi Tuomiokirkkoa runnelleesta Turun palosta kuin ihmeen kaupalla.
Altare et Urbs – Tuomiokirkon aarteita ja lahjoittajia on toteutettu yhteistyössä Turun tuomiokirkkomuseon, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun tuomiokirkkoseurakunnan kanssa, ja se on esillä lokakuuhun 2027 asti.
Kuvassa: Yksityiskohta Christina Hornin Tuomiokirkolle lahjoittamasta barokkityylisestä kynttilänjalasta vuodelta 1654. Kuva: Vilma Aaltonen.
