Kaksi rohkeaa näkökulmaa olemassaoloon
Ars Novassa avautuu 2.10.2026 kaksi näyttelyä, joissa menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus hengittävät samaa ilmaa. Liisi Beckmannin laaja kuvataiteellinen tuotanto nostetaan Suomessa ensimmäistä kertaa museaalisesti esiin. Laura Dahlbergin herkät mekaaniset oliot puolestaan liikkuvat orgaanisen ja teknologisen rajalla – jossain elävän ja rakennetun, menneen ja tulevan välissä.
Liisi Beckmann – taiteilija muotoilijan maineen takana
02.10.2026–28.3.2027, 1. kerros
Liisi Beckmann (1924–2004) tunnetaan erityisesti kansainvälisestä urastaan muotoilijana. Italiassa suuren osan elämästään viettänyt Beckmann oli myös ennakkoluuloton kuvataiteilija, joka tarkasteli ihmisyyttä, naiseutta ja seksuaalista vapautumista rohkeasti ja leikillisesti.
Beckmannin kuvataiteellinen tuotanto on Suomessa jäänyt vähälle huomiolle. Ars Novan näyttely onkin ensimmäinen laaja museonäyttely, joka keskittyy hänen kuvataiteelliseen tuotantoonsa ja tuo esiin taiteilijan, joka kulki määrätietoisesti omaa polkuaan aikana, jolloin naistaiteilijan ääni jäi helposti muiden varjoon.
Näyttelyssä nähdään yli sata eri tekniikoin toteutettua teosta. Niissä arkinen materiaali saa uuden elämän: löydetyt ja kierrätetyt esineet, materiaalit ja pinnat muuttuvat taiteeksi. Teoksissa kaikuu 1960-luvun Italiassa syntyneen Arte povera -suuntauksen ajatus materiaalin omasta arvosta ja mahdollisuuksista.
Beckmann eli vaatimattomissa oloissa, mutta piti kiinni taiteellisesta visiostaan. Hänen teoksissaan on samaan aikaan haurautta ja vastarintaa, leikkiä ja painoa – jälkiä elämästä, joka ei suostunut asettumaan valmiisiin muotteihin.
Laura Dahlberg: Kun ilma katoaa – herkkiä olioita teknologian ja orgaanisen rajalla
02.10.2026–24.1.2027, aulatilasta museon 3. kerrokseen
Laura Dahlberg (s. 1991) työskentelee veistosten ja installaatioiden parissa. Hänen teoksissaan orgaaniset ja teknologiset elementit sulautuvat yhteen ja synnyttävät liikkeeseen, ääneen ja materiaalisuuteen perustuvia aistikokemuksia.
Kun ilma katoaa -näyttelyn keskiössä ovat Dahlbergin rakentamat mekaaniset oliot. Niiden liike ja olemassaolo perustuvat tarkasti yhteensovitettuihin rakenteisiin: moottorit ja ilma saavat kehot liikkumaan ja synnyttävät niihin sykkeen ja hengen.
Oliot etsivät elintilaansa museon eri ympäristöissä, muun taiteen keskellä ja aulan raunioilla. Näkymätön ilma kiertää niiden kehoissa ja yhdistää menneen, nykyisen ja tulevan. Mitä jälkiä näistä herkistä olennoista jää, kun nykyhetkestä tulee menneisyyttä – ja millaisina tulevaisuuden arkeologit meidät näkevät?
Kaksi nyt avautuvaa näyttelyä kutsuvat yhdessä kävijöitä tarkastelemaan olemassaoloa eri näkökulmista – materiaalien, kehojen, teknologian ja ajan kulumisen kautta.
Haastattelupyynnöt ja lisätiedot:
Näyttelypäällikkö Terhi Tuomi
terhi.tuomi@avan.fi
0400 786 053
Kuva: Liisi Beckmann 1989. Kuvaaja: Jari Laurén.
