Matti Rag Paananen 10.10.2025–22.3.2026
25.9.2025
Matti Rag Paananen
10.10.2025–22.3.2026
Ars Nova, 2. kerros
Hellittämättä taiteilijaa ajanut Suuri Taide sai Paanasen luomaan monialaisesti ja ennakkoluulottomasti. Hän oli säveltäjä, sovittaja, pianisti, runoilija ja taidemaalari. Näyttely on Paanasen museodebyytti.
Olisin toivonut näkeväni taiteeni aamunkoiton. Nyt arkkuni yössä en katkaisijaa löydä. Vaan ehkä joku joskus taiteeni valon sytyttää, arkkuni palatsiksi muuttaa. – Matti Rag Paananen
Maalaa taulu nopeasti. Elämä on lyhyt. – Matti Rag Paananen
Häkellyttävän tuottelias taiteilijanero Matti Rag Paananen (1939–2022) aloitti maalaamisen vuonna 1978. Hänen kuvataiteellinen tuotantonsa käsittää noin 700 maalausta. Suurin osa Paanasen maalauksista sijaitsee edelleen Ragalassa, Paanasen kotitalossa Turun Hirvensalossa, jossa hän asui suurimman osan elämästään. Ragala itsessään on kokonaistaideteos ja hänen taiteensa syntysija.
Kuvataiteilijana Paananen oli itseoppinut ja tunnistettava omintakeisesta tyylistään. Hänet muistetaan eksentrikkona, jolla oli lennokas mielikuvitus ja kurinalainen työetiikka. Paananen oli erittäin tietoinen länsimaisesta maalaustaiteesta ja ihaili erityisesti varhaista pariisilaista modernismia (Picasso, Monet, Toulouse-Lautrec ja van Gogh).
Lähes kaikille hänen maalauksilleen on yhteistä uudelleen käytetyt koristeelliset kehykset. Hän maalasi kehyksiin mittojen mukaan tehdyille kovalevypohjille akryylimaaleilla. Reliefimäisissä teoksissa hän käytti muovailtavaa akryylimassaa. Usein hän myös liitti teoksiin erilaisia hiottuja kiviä, lasihelmiä, seteleitä ja kolikoita, postimerkkejä tai tekstinpätkiä.
Maalausten aiheet ovat peräisin musiikista, matkoilta ja ajankohtaisista uutisaiheista. Abstrakteimmat maalauksensa hän teki jazzista, ja monissa maalauksissa on nuottikirjoitusta, taiteilijan puhetta. Usein sävellyksestä tai runosta syntyi myös maalaus.
Paanasen tekemät matkat Itä-Afrikkaan (1990,1991 ja 1996), Etelä-Amerikkaan (1987 ja 2005), Grenadaan (1994–1995) ja Pariisiin (1999, 2004, 2006 ja 2007) olivat suurena inspiraation lähteenä hänen taiteelleen. Masai-kansan mailla Kenian ja Tansanian alueella asuessaan Paananen maalasi paljon matkakokoisia maalauksia ja kirjoitti runoja. Amatsonin sademetsissä hän sävelsi sinfoniaa, jonka yhteyteen syntyi myöhemmin maisemamaalauksia.
Suuren kokonaisuuden Paanasen tuotannossa muodostavat Pariisi-aiheiset maalaukset, joita on yhteensä lähes satakunta. Niissä kuvataan Pariisin aukioita ja kuuluisimpia rakennuksia. Notre-Damen katedraalista ja Sacré-Cœurin basilikasta on lukuisia toisintoja, joiden tyyli muuttuu asteittain ekspressiivisemmäksi.
Paananen maalasi myös ison määrän omakuvia: osa oli erikokoisia potretteja hänestä itsestään, joiden tyyli vaihteli naturalismista naivismiin ja pyhimyskuviin. Monissa Pariisia kuvaavissa miljöömuotokuvissa Paananen on sijoittanut paikalle itsensä – toisinaan jopa kymmenittäin, useammassa persoonassa.
Paanasen viimeisien vuosien maalausten aiheet löytyivät ajankohtaisista maailman tapahtumista ja uutisotsikoista. Vielä 2020-luvulla kahtena viimeisenä elinvuotenaan hän tallensi maalauksiinsa COVID-19-pandemian, Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja Notre-Damen tulipalon.
Matti Rag Paananen (1939–2022) oli monialainen taiteilija: muusikko, säveltäjä, runoilija ja kuvataiteilija.
Muusikon työt hän aloitti ravintolapianistina 1960-luvun alussa. Jazz-pianistina hän teki yhteistyötä useiden tunnettujen artistien kanssa, kuten vaikkapa Paroni Paakkunainen, Ilja Saastamoinen ja Vesa-Matti Loiri. Hänen toinen virallinen nimensä on Rag, sillä nuoruudestaan asti hän rakasti ragtime-musiikkia ja Scott Joplinia.
Paananen sävelsi seitsemän sinfoniaa ja useita kymmeniä albumikokonaisuuksia. Hänen pääteoksensa on Tuhannen ja yhden yön laulut (1977–1993), jossa on 1 001 osaa. Hän pääsi myös Guinnessin maailmanennätysten kirjaan säveltämällä maailman pisimmän teoskokonaisuuden. Vuoden päivät -teos (1964–1970) käsittää 366 osaa, ja sen esittäminen pianolla kestää noin 42 tuntia. Muita merkkiteoksia ovat mm. Horoscope (1972) ja Amazon (1989).
Runoilijana Paananen on kirjoittanut 10-osaisen Taide ja nerous -aforismikokoelman (2010–2015), jossa on yli 3 000 sivua oivaltavia pohdintoja taiteesta. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut ajatuksiaan taiteesta teoksessa Taiteen käsikirja eli Varjojen loisteessa (1996) sekä julkaissut kaksi runoteosta. Prinsessan testamentti (1988) on musiikki- ja runoteos huumeiden uhrien kärsimykselle ja menetykselle. Savanni – runollinen kertomus Itä-Afrikasta (2008) kokoaa hänen matkakokemuksiaan yhdistäen runoa ja valokuvaa. Tämän lisäksi Paananen on julkaissut nuottivihkoja ja tehnyt musiikkia elokuviin ja dokumentteihin.
Paananen sai Turun kaupungin taidepalkinnon vuonna 1985 ja valtion taiteilijaeläkkeen vuonna 2009.
Paanasen kuvataidetta on ollut esillä harvakseen, mm. Valmetin telakalla (1983) ja Turun kulttuurikeskuksessa (1992). Taiteilijakoti Ragala oli avoinna yleisölle useamman vuoden ajan yhtenä päivänä kuukaudessa.
Vuonna 2024 Paanasen kuvataide pääsi vihdoinkin esille laajemmin: Turun Manillatehtaalla oli nähtävillä laajempi muistonäyttely hänen kunniakseen ja Temppeleitä Pariisissa -näyttely Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Molempien näyttelyiden kuratoinnista vastasi taiteilija Anu Tuomi.
Viimeaikainen kiinnostus Paanasen taidetta kohtaan kumpuaa kulttuuriyhdistys Riskiryhmä ry:n aktiivisista ponnisteluista. Kesällä 2024 Riskiryhmä toteutti Taide pitkä, elämä pätkä -teatteriesitysten sarjan Ragalassa. Ryhmän aloitteesta Aboa Vetus Ars Novassa nähdään Matti Rag Paanasen laaja retrospektiivi ja ensimmäinen museonäyttely.
Lisätietoja
Niina Tanskanen
näyttelyamanuenssi
niina.tanskanen@avan.fi
040 585 44 99
