Kari Cavén (s. 1954 Savonlinnassa) on taiteilijana utelias ja ennakkoluuloton. Hän on säilyttänyt kyvyn leikkiä. Ympäröivä maailma tarjoaa hänelle loputtomasti virikkeitä ja materiaalia teoksiinsa. Ideoita ei tarvitse etsiä kaukaa. Cavénin taiteen konsepti on yksinkertainen, mutta ei suinkaan helppo: taidetta syntyy syvällisesti pohdiskelemalla esineen tai raaka-aineen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia eli sen uutta elämää taideteoksena.

Esineen tai materiaalin tunnistettavuus ja aiempi elämä näkyy teoksissa ja se vaikuttaa olennaisesti taideteosten merkityksiin. Cavénin teosten ainekset ovat useimmiten jo kertaalleen käytettyjä: jätelavan löytötavaraa, rakennustarviketta, keräilijöiden lahjoituksia tai vaikkapa kaupan sarjatuotteita.

Cavénin työskentely on rakentamista, koostamista ja muokkaamista. Siinä yhdistyy kuvanveisto ja muotoilu. Jokainen teos on taiteen määritelmää tai ominaisuuksia testaava kokeilu: tuleeko tästä taidetta? Jossain tapauksessa teos voi olla readymade, taiteilijan löytämä esine. Toisinaan se on valmiista modulaarisista elementeistä koostettu veistos. Avainasemassa on taiteilijan kyky nähdä materiaalin ilmeisemmän olemuksen tai merkityksen yli. Tämä avaa teoksen luovan potentiaalin.

Kuvanveistäjänä Cavén on uskollinen materialisti: hän on omistautunut valmistamaan teoksia. Teoksen synnyttämä idea tai oivallus on tiiviisti sidottu teoksen materiaaleihin tai siinä käytettyyn tavaraan. Kenties Cavénin tapauksessa käsitetaiteen vierastama esteettinen kauneus tulee ymmärretyksi käytännölisemmin: hyvä veistoksessa kohtaavat idea ja toteutus tarkoituksenmukaisella tavalla.

Cavénin teokset operoivat kielellä monella eri tavalla. Kuvanveistossa tämä tarkoittaa sarjallisia teoksia, jotka koostuvat tunnistettavista yksiköistä. Yhdistelmä tuottaa merkityksellisiä lausumia tai loogisia rakenteita. Toisaalta teosten nimissä vilisevät sanaleikit synnyttävät oivalluksia. Saattaakin olla, että tavallaan taideteos syntyykin vasta katsojan mielessä. Monet teokset myös kumpuavat kielestä, esimerkiksi Cavénin tapaa ottaa sanonnat kirjaimellisesti on synnyttänyt monia teoksia.

Kari Cavén aloitti taidemaalarina, mutta vaihtoi pian kuvanveistoon. Hän valmistui Taideakatemiasta vuonna 1982 ja piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Kuopion taidemuseossa 1983. Hänet on palkittu taiteellisesta työstään Pro Finlandia-mitalilla (2014), Suomen taideyhdistyksen tunnustuspalkinnolla (2018) ja taiteilijaeläkkeellä (2019 alkaen).

Cavén on pitänyt kymmeniä soolo- ja ryhmänäyttelyitä Suomessa ja kansainvälisesti. Hänen viimeisimmät yksityisnäyttelynsä ovat: Ilo pitkästä itkusta (Savonlinnan taidemuseo, 2020), Työmiehen päiväkirjasta (Galleria Anhava ja Galleria Himmelblau, 2019) ja Like Thinkings (Galeria Cavalo, Rio de Janeiro, 2018). Cavén on edustanut suomalaista kuvataidetta useaan otteeseen maailmalla, esimerkiksi Venetsian biennaalissa (1988 ja 1995). Hänen teoksiaan kuuluu pariinkymmeneen yksityiseen ja julkiseen taidekokoelmaan ja julkisia teoksia hän on toteuttanut useamman julkisen teoksen Suomessa ja Ruotsissa.

Aboa Vetus Ars Novan Syteen / Cavén -näyttelyssä on esillä Cavenin teoksia eri vuosilta. Ajallisesti pääpaino on aivan viime vuosina valmistetuissa töissä ja osa teoksista on ensimmäistä kertaa esillä. Teokset ovat sekatekniikka- tai readymade -veistoksia.

Näyttelyn nimi on suomenkielinen sanaleikki. Sysi on puuhiiltä ja savi keraamista kivitavaraa: molemmat kuvanveistäjän materiaaleja. Syteen tai saveen -sananparsi viittaa kohtalon kahteen puoleen, tosin vaikeaa siitä kuitenkin on päätellä mikä tarkoittaa onnistumista ja epäonnistumista. Oleellista sanonnassa on asenne, joka sisältää kohtalokasta riskinottoa ja omistautumista taiteelle.

Lisätietoja

näyttelyamanuenssi
Niina Tanskanen
niina.tanskanen@avan.fi

040 585 4499