Museokortteli saa kesäkuussa uuden ilmeen, kun kuvataiteilija Ilona Niemen (s. 1975) luomat mielikuvitukselliset hahmot ilmestyvät seikkailemaan pitkin museota ympäröivää muuria.

Kollaasitekniikalla toteutettu teoskokonaisuus Personae Aboenses on saanut inspiraationsa museon alueella asuneista ihmisistä ja tutuista turkulaisista 1500-luvulta nykypäivään. Suurikokoisissa hahmoissa yhdistyvät ihmiset, eläimet ja eri aikakaudet. Ulkoilmanäyttely on esillä toistaiseksi, ja sitä on mahdollista ihailla vapaasti museon ulkopuolelta käsin.

Voit tutustua Personae Aboenses -kokonaisuuden persoonallisiin hahmoihin alla. Kuka on suosikkisi?

1. Vauhti kiihtyy (sammakot)
Nämä discosammakot jakavat rakastettujen turkulaisten musiikkiveljesten energian, elämänilon ja rytmitajun.

2. Flying Finn (muuttohaukka)
Flying Finn -muuttohaukka katselee sankarinsa Paavo Nurmen patsaan suuntaan. Muuttohaukka on maailman nopein lintu.

3. Ilmiantaja Tärppästikku (genetti)
Ilmiantaja Tärppästikku tarkkailee pensaiden katveesta noidaksi epäilemäänsä kissahahmoa.

4. Palatsin juhannusvieras (lokki)
1900-luvun alun turkulaiset kiipesivät juhannuksenviettoon kaupungin kukkuloille. Rettiginrinne portaikkoineen on moderni juhannuskukkula, kaupunkilaisten hengailupaikka palatsin kupeessa.

5. Eva ja James (kyyhkynen ja strutsi)
Eva Merthenin (1723–1811) perhe asui Suurtorin laidalla. Lähistöllä asui myös skotlantilaissyntyinen sotamarsalkka James Keith. Sakari Topelius on ikuistanut parin rakkaustarinan teoksessaan Suomen herttuatar (1850).

6. Patrunessa (papukaija)
Museon alueella asui 1600-luvulla Elin Såger, joka otti leskeksi jäätyään miehensä liiketoiminnan hoitoonsa. Elin johti Turun kauppahuonetta ja häntä kutsuttiin Patrunessaksi.

7. Saunailta (joutsenet)
Tyylikäs joutsenpari on juuri viettänyt saunailtaa ystäviensä seurassa. Alueella toimi vuosina 1874–1907 Auran kylpylaitos, ja piakkoin Aboa Vetus Ars Novassa nähdään muutakin saunaan liittyvää.

8. Anna ja Anders (paviaanit)
Kauppiaspari Anna ja Anders Baer asuivat museon alueella 1700-luvulla. Anders aloitti uransa rihkamakauppiaana, ja hänestä kasvoi merkittävä laivanvarustaja. Anna otti leskenä yrityksen hoitoonsa, ja hänestä kehkeytyi yksi Turun rikkaimmista kauppiaista. Anna vaati naisten äänioikeutta yhdessä kahden muun lesken kanssa, mutta vaatimukseen ei suostuttu.

9. Spöring (lisko)
Spöring-lisko perustuu tutkimusmatkailija ja kasvitieteilijä Herman Spöring nuorempaan, joka osallistui kapteeni James Cookin ensimmäiselle maailmanympärysmatkalle. Museon seinässä on Spöringin muistomerkki.

10. Valpuri (kissa)
Valpuri-kissalla on noitamaiset näkijän lahjat ja yrteillä parantamisen taito hyppysissään. Hänen esikuvansa Valpuri Kyni oli 1600-luvulla elänyt nainen, joka joutui ainoana suomalaisena noitana vesikokeeseen Aurajoessa. Hän selvisi kokeesta, mutta menetti myöhemmin korvansa.

11. Arno (leijona)
Arno on kunnianosoitus turkulaiselle puutarhagurulle, Arno Kasville, joka osaa kertoa kaiken kasveista rehevällä Turun murteella.

12. Kaarina (merilintu)
Ruotsiin päin katseleva merilintu on saanut inspiraationsa Kaarina Maununtyttärestä (1550–1612). Kaarina nousi kuningattareksi talonpoikaissäädystä mentyään naimisiin kuningas Eerik XIV:n kanssa. Hänet on haudattu Turun tuomiokirkkoon.

13. Fredrika (jänis)
Fredrika-jänis perustuu kirjailija Fredrika Runebergiin, joka asui lapsuutensa ja nuoruutensa museon nurkilla. Fredrika pohti teoksissaan naisen asemaa. Hän oli naimisissa Johan Ludvig Runebergin kanssa, ja hänet tunnetaan myös runebergintortuista.

Lähteet:
Aboa Vetus Ars Nova.
Rauno Lahtinen, Turku 1911: elämää sata vuotta sitten, 2010.
Marko Nenonen, Valpuri Kyni – noitanainen, www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti, 20.5.2026.

Ilona Niemi kuvaa teoksissaan ihmisyyttä muiden lajien kautta. Hän on Yhdysvalloissa ja Skotlannissa kuvataiteen maisteriksi kouluttautunut kuvataiteilija, jonka teoksia on ollut esillä muun muassa osana ryhmänäyttelyitä Royal Scottish Academyssä (2022), Turun taidemuseossa (2007) ja Lontoon National Portrait Galleryssa (2002). Taiteilijan yksityisnäyttelyitä on nähty esimerkiksi Joensuun ja Salon taidemuseoissa (2018 ja 2014). Niemen ensimmäinen kollaasihahmogalleria oli esillä EMMA – Espoon modernin taiteen museon edustalla vuosina 2019–2021.

Lisätietoja:
Terhi Tuomi
Näyttelypäällikkö
terhi.tuomi@avan.fi
0400 786 053